Johan oli ollut huolissaan jo monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 tuntui, ett\u00e4 Iiris ei ollut entisens\u00e4, vaikka h\u00e4n ei osannutkaan selitt\u00e4\u00e4 asiaa tarkasti edes itselleen. Jotenkin vain. H\u00e4nell\u00e4 oli vahva tunne, ett\u00e4 ty\u00f6paria vaivasi jokin asia, jota t\u00e4m\u00e4 ei tapojensa vastaisesti halunnut tai osannut kertoa. Iiris hoiti ty\u00f6ns\u00e4 ja jopa jutteli, mutta jotakin puuttui.<\/p>\n
Johan mietti, voisiko Iiriksen k\u00e4yt\u00f6s johtua ty\u00f6st\u00e4 tai stressist\u00e4, vai kaipasiko nainen enemm\u00e4n haasteita. Heill\u00e4 oli menossa hiljainen hetki, t\u00f6it\u00e4 oli, mutta kiirett\u00e4 ei ollut, eiv\u00e4tk\u00e4 tutkittavat jutut vaatineet \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 venymist\u00e4. Olisi voinut jopa ajatella ett\u00e4 heill\u00e4 oli helppoa.<\/p>\n
– \u00c4lk\u00e4\u00e4 vaan erehtyk\u00f6 luulemaan, ett\u00e4 rikolliset lep\u00e4\u00e4v\u00e4t. Eiv\u00e4t ne lep\u00e4\u00e4, kohta juttuja tulee taas ovista ja ikkunoista. Nauttikaa niin kauan kuin voitte. Johto esitti, ett\u00e4 me kaikki voisimme pit\u00e4\u00e4 lomaa kun on hiljaista, mutta sanoin ett\u00e4 ei, nyt tehd\u00e4\u00e4n niit\u00e4 hommia, jotka ovat k\u00e4rsineet kiireest\u00e4. Eli jos joku tulee teit\u00e4 katsomaan, olkaa j\u00e4rjestelevin\u00e4nne paikkoja, komisario Peter Sundby sanoi.<\/p>\n
H\u00e4n tykk\u00e4si lapsistaan, kuten h\u00e4n heit\u00e4 puolisalaa nimitti. Johan n\u00e4ki Iiriksenkin jopa hymyilev\u00e4n, mik\u00e4 oli viime aikoina ollut harvinaista. Iiriksen poliisikoira Natso istui\u00a0 tapansa mukaan komisarion k\u00e4den ulottuvilla. Heist\u00e4 oli tullut hyv\u00e4t kaverit.<\/p>\n
Johanista tuntui pahalta, mutta h\u00e4n ei\u00a0 keksinyt hyv\u00e4\u00e4 tapaa asiasta puhumiseen. H\u00e4n tunsi\u00a0 Iiriksen liian hyvin tiet\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suuttuisi. jos h\u00e4n kysyisi mik\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 oli. Mutta oliko muutakaan keinoa? Nytkin Iiris n\u00e4ytti silt\u00e4 kuin olisi ollut itkuun purskahtamaisillaan.<\/p>\n
– Onko minussa jotain vikaa vai mit\u00e4 sin\u00e4 oikein tuijotat? Minusta tuntuu, ett\u00e4 sin\u00e4 olet seurannut minua koko p\u00e4iv\u00e4n, Iiris sanoi.<\/p>\n
– Ei ei, en min\u00e4 tuijota, Johan vakuutti.<\/p>\n
Iiris katsoi h\u00e4nt\u00e4 kummissaan!<\/p>\n
-Vai et muka tuijota. No sanotaan sitten niin ett\u00e4 katsot pitk\u00e4\u00e4n!<\/p>\n
Johan ei en\u00e4\u00e4 voinut teeskennell\u00e4, vaan kysyi mik\u00e4 Iiriksell\u00e4 oikein oli. T\u00e4m\u00e4 melkein kivahti, ett\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 nyt olisi. Mist\u00e4 Johan oli noin p\u00e4\u00e4tellyt?<\/p>\n
– No kun sin\u00e4 olet kuin poissaoleva, et juuri puhu, et hymyile, et osallistu, jos joku ei kysy. Sin\u00e4 toimit kuin unessa tai kuin olisit robotti! Ja katso nyt Natsoakin, se l\u00e4hinn\u00e4 makailee petill\u00e4\u00e4n. Sekin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki ei ole kohdallaan.<\/p>\n
Natso urahti mutta painoi p\u00e4\u00e4ns\u00e4 jalkojensa v\u00e4liin.<\/p>\n
Iiris vaikeni.<\/p>\n
– Mikset sin\u00e4 sano mit\u00e4\u00e4n, mikset selit\u00e4, mik\u00e4 sinulla on? Johan tivasi.<\/p>\n
Iiris katsoi h\u00e4nt\u00e4 murheellisena.<\/p>\n
– Ei minulla mik\u00e4\u00e4n ole! Minun pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4!<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Poissa paha maailma, edess\u00e4 ensimm\u00e4inen loma pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Miro oli innoissaan kuin pikkupoika. Siunattu kes\u00e4 ja siunattu el\u00e4m\u00e4. H\u00e4n oli muutaman hirve\u00e4n ja melkein nirrinvieneen seikkailun j\u00e4lkeen oppinut olemaan kiitollinen jokaisesta hengenvedosta.<\/p>\n
– Miten niin lomalle? Mit\u00e4 se tarkoittaa? Keke Kuurto oli kysynyt h\u00e4nelt\u00e4, kun h\u00e4n oli ilmoittanut l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 maalle ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi ajaksi. Keke\u00e4 huolestutti l\u00e4hinn\u00e4 miten heid\u00e4n uudelle hankkeelleen eli pizzamaattiketjulle k\u00e4visi. Miro lohdutti, ett\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
– Enh\u00e4n min\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n katoa, muutan vain kes\u00e4ksi Kannonjoelle. Saat minuun yhteyden ihan entisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4.<\/p>\n
– Hmmm, jupisi Keke, mutta h\u00e4nen uusi kaunis ihana tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Petra muistutti, ett\u00e4 my\u00f6s heid\u00e4n pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 reissuun heti kun nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 pizzamaattia py\u00f6risiv\u00e4t henkil\u00f6kunnan voimin.<\/p>\n
– Sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 voidaan joutua odottamaan, Keke yritti mutta tuli tyrm\u00e4tyksi.\u00a0 Miro ja Petra vakuuttivat, ett\u00e4 yrityst\u00e4 johtamaan valittu Kimmo Keres pystyisi yhti\u00f6n yleismiehen Harri Heikkinen kanssa py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n hommia varmaan vaikka koko kes\u00e4n.<\/p>\n
– No olkoon, Keke sanoi edelleen hieman nyre\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
– Pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4, milloin sin\u00e4 l\u00e4hdet?<\/p>\n
– Me l\u00e4hdemme koko perhe!<\/p>\n
– Ja mihin te tarkalleen ottaen menette?<\/p>\n
Miro selitti, ett\u00e4 pienelle paikkakunnalle nimelt\u00e4 Kannonjoki. Se sijaitsi kaukana Keski-Suomessa jumalansel\u00e4n takana. Kun Keke kysyi, mist\u00e4 ihmeest\u00e4 Miro oli saanut p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 menn\u00e4 lomalle jonnekin hevonkuuseen, Miro paljasti jokin aika sitten perineens\u00e4 pienen maatilan, jonne he nyt menisiv\u00e4t ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa koko perheen voimin. Pojat oli saatu houkuteltua mukaan lupaamalla, ett\u00e4 kaikki yhteydet toimisivat 5G-mokkulan kautta ja televisiossa olisi samat kanavat kuin kotonakin.<\/p>\n
Miro muisti lukeneensa entisest\u00e4 koulukaveristaan, joka sanoi asuvansa erakkona keskell\u00e4 ikimets\u00e4\u00e4 ilman mukavuuksia. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut s\u00e4hk\u00f6\u00e4, ei sis\u00e4vessaa, ei mit\u00e4\u00e4n, ainoastaan puul\u00e4mmitys ja kaivo. Niin ja netti ja auto tietysti!<\/p>\n
Sit\u00e4 nykyajan erakon el\u00e4m\u00e4\u00e4. V\u00e4h\u00e4n kyll\u00e4 mietitytti mill\u00e4 ihmeell\u00e4 se latasi puhelimensa, mutta jospa h\u00e4nell\u00e4 oli aggregaatti \u2013 tai aurinkopaneelit tai pyh\u00e4\u00e4 henke\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Pikkuinen Opelin pakettiauto Combo oli pakattu \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten kaikkea mit\u00e4 maalla tarvittaisiin. Vaatteita oli varmaan vuoden tarpeisiin ja auton oma j\u00e4\u00e4kaappi oli t\u00e4ynn\u00e4 ruokaa. Combolla oli tarkoitus kuljetella pakastepitsoja, jos jostakin pizzamaatista sattuisivat pitsat loppumaan, mutta toistaiseksi sit\u00e4 ei ollut tarvittu, koska yrityksell\u00e4 oli toinenkin paku, jossa oli paremmat kylm\u00e4tilat. Kunhan ketju kasvaisi, Combollekin l\u00f6ytyisi k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Miro ajoi pakulla edell\u00e4, Marjut seurasi heid\u00e4n omalla autollaan poikien kanssa. Se oli Opel Insignia. Naapuri oli ehk\u00e4 ollut oikeassa arvellessan ett\u00e4 Miro oli opelfani.<\/p>\n
Maalla, paratiisissa, kaikki tuntui olevan hyvin. Miro oli edellisen\u00e4 syksyn\u00e4 tehostanut tuuletusta mik\u00e4 selv\u00e4sti oli auttanut liev\u00e4\u00e4n tumpahtuneen hajuun ja asennuttanut samalla kaksi ilmal\u00e4mp\u00f6pumppua, jotka sai toimimaan soittamalla. Alakerta ainakin tuntui mukavan l\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4 ja hajuttomalta.<\/p>\n
Vastoin kaikkia ohjeita Miro oli laittanut talon talveksi kylmilleen. Nykyisill\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nhinnoilla mink\u00e4\u00e4nlaista perusl\u00e4mp\u00f6\u00e4 ei kannattanut edes harkita vanhassa maalaistalossa, mutta tehokkaampi ilmanvaihto oli selv\u00e4sti toiminut, home ei haissut miss\u00e4\u00e4n! Heill\u00e4 ei ollut pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n aikomusta viett\u00e4\u00e4 talossa aikaa talvisin, eik\u00e4 varsinkaan muuttaa sinne, mutta kes\u00e4ll\u00e4 maalla voi asua. Varsinkin jos onnistuisi ostamaan pienen veneen, jolla p\u00e4\u00e4sisi kalalle.<\/p>\n
Pojat katselivat ymp\u00e4rilleen silm\u00e4t ympyri\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n
Pieni maatila osoittautui joksikin aivan muuksi. Vaaleanruskeaksi maalattu talo vaikutti hyv\u00e4kuntoiselta ja oli valtava, neli\u00f6it\u00e4 oli varmaan l\u00e4hemm\u00e4s 300. Pihapiiriss\u00e4 kasvoi isoja puita ja vaikka maantie oli l\u00e4hell\u00e4, tielt\u00e4 ei kuulunut mit\u00e4\u00e4n. L\u00e4hin naapuri pilkisti jossakin peltojen takana.<\/p>\n
– Ovatko nuo pellotkin meid\u00e4n, 16-vuotias Anton eli Ana kysyi melkein hyppien.<\/p>\n
Miro my\u00f6nsi, ett\u00e4 suurimmaksi osaksi, mutta ne olivat vuokralla. My\u00f6s navetta, aitta ja puuliiteri kuuluivat heille ja yht\u00e4 ja toista muutakin.<\/p>\n
Marjut oli k\u00e4ynyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muutaman kerran, kun Miron is\u00e4 viel\u00e4 eli, mutta ei ollut silloin kiinnitt\u00e4nyt huomiota taloon vaan asukkaaseen. Pojat olivat olleet papan hautajaisissa, mutta ne oli pidetty kyl\u00e4n seurakuntatalossa ja sill\u00e4 reissulla ei oltu edes k\u00e4yty talossa.<\/p>\n
Miro oli toki k\u00e4ynyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 useinkin huolehtimassa is\u00e4ns\u00e4 asioista, mutta jotenkin h\u00e4nelt\u00e4 oli j\u00e4\u00e4nyt kertomatta, ett\u00e4 h\u00e4n saattaisi peri\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaiken.<\/p>\n
– Mit\u00e4 muuta tilaan kuuluu? Marjut kysyi.<\/p>\n
Miro joutui selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yht\u00e4 ja toista, mets\u00e4\u00e4 satakunta hehtaaria ja toinen talo noin kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta talosta oli tehty varasto purkamalla sen sisusta kokonaan, pelk\u00e4t kuoret olivat j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n
– Siell\u00e4 on lis\u00e4ksi joitakin rakennuksia, aitta, toinen aitta, vanha riihi ja pari latoa, peltoa parikymment\u00e4 hehtaaria, rantasauna\u2026<\/p>\n
Pitemm\u00e4lle h\u00e4n ei ehtinytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
– Rantasauna? Rannassa? Onko siell\u00e4 vett\u00e4?<\/p>\n
Miro tunnusti, ett\u00e4 oli siell\u00e4 j\u00e4rvi. Toinen talo ja kaikki rakennukset olivat melko l\u00e4hell\u00e4 rantaa ja my\u00f6s pellot viettiv\u00e4t veteen.<\/p>\n
– Mit\u00e4 tarkoittaa viettiv\u00e4t? Ana kysyi.<\/p>\n
– Sit\u00e4, ett\u00e4 pellot ovat rinnepeltoja, siell\u00e4 on m\u00e4ki ja talokin on sen m\u00e4en p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
– P\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nk\u00f6 me joskus sinne, 12-vuotias Niko eli Nikke puolestaan kysyi ennen kuin Marjut ehti.<\/p>\n
– Tottakai, menn\u00e4\u00e4n heti huomenna, mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n kotiudutaan. Ja ensin laitetaan yhteydet toimimaan, Miro ilmoitti poikien jupinasta v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. H\u00e4nelle j\u00e4i tunne, ett\u00e4 yhteyksill\u00e4 ei ollutkaan kiirett\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s yl\u00e4kerrassa oli l\u00e4mmint\u00e4, toinen ilmal\u00e4mp\u00f6pumppu oli sekin toiminut niin kuin piti. Kylilt\u00e4 l\u00f6ytyi viel\u00e4 asentaja, joka osasi hommansa. Paljon muita palveluita ei kyll\u00e4 ollutkaan, pari kauppaa, huoltamo, yksi baari, siin\u00e4p\u00e4 se. Jos matka ei olisi niin pitk\u00e4, pizzamaatti saattaisi kannattaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin, mutta se edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 Keski-Suomeen pit\u00e4isi perustaa useampi automaatti ja niille oma keskusasema. T\u00e4ytyykin puhua Kekelle, Miro mietti lomatunnelmissa.<\/p>\n
– Nyt pois voihke ja valitus, me ollaan lomalla, h\u00e4n ilmoitti.<\/p>\n
Ehk\u00e4 niin, Marjut hymyili jo v\u00e4h\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 pojatkaan en\u00e4\u00e4 valittaneet, kenties t\u00e4st\u00e4 tosiaan tulisi hyv\u00e4 loma.<\/p>\n
Ja sitten alkoi ulina, kumi paloi kyl\u00e4\u00e4 halkovalla tiell\u00e4 kuin helvetti olisi p\u00e4\u00e4ssyt irti.<\/p>\n
– Aika siisti\u00e4, Ana huokasi silm\u00e4t loistaen. – Voidaanko me menn\u00e4 katsomaan niit\u00e4, h\u00e4n kysyi.<\/p>\n
Miro mietti.<\/p>\n
– No menk\u00e4\u00e4, mutta ette mene tielle, seisotte kaukana noista vinkujista, onko selv\u00e4.<\/p>\n
Marjut pudisteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Mihin he oikein olivat tulleet?<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Miro oli viett\u00e4nyt lapsuutensa ja nuoruutensa t\u00e4ss\u00e4 samaisessa talossa t\u00e4ll\u00e4 samaisella kyl\u00e4ll\u00e4. Nyt h\u00e4n oli palannut. H\u00e4n muisti, miksi oli l\u00e4htenyt, pienen maalaiskyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4 oli tuntunut h\u00e4nest\u00e4 ahdistavalta.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oli melkein hauskaa, ett\u00e4 h\u00e4n sai liikkua rauhassa kyl\u00e4nraitilla. Kukaan ei en\u00e4\u00e4 tuntenut h\u00e4nt\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n muistanut juuri ket\u00e4\u00e4n. Vuodet olivat tehneet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Ainoastaan l\u00e4hikauppias tiesi puhutella h\u00e4nt\u00e4 omalla nimell\u00e4, mutta se johtui vain siit\u00e4, ett\u00e4 he olivat tavanneet aikaisemmin toisella paikkakunnalla.<\/p>\n
Montako vuotta siit\u00e4 olikaan, kun h\u00e4n oli l\u00e4htenyt t\u00e4\u00e4lt\u00e4? Parikymment\u00e4, enemm\u00e4n, ehk\u00e4 25, kyll\u00e4 siin\u00e4 ajassa muuttuu niin mies kuin kyl\u00e4kin.<\/p>\n
Pojat lukivat innokkaasti ilmaislehti\u00e4, joita vaimo oli hakenut jonkin matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 postilaatikosta.<\/p>\n
– Faija hei, t\u00e4nne ollaan rakentamassa Euroopan suurinta tuulipuistoa, tiesitk\u00f6s sit\u00e4!<\/p>\n
Miro ei tiennyt. Totta se oli. Herranjumala. My\u00f6s Marjut tuli ihastelemaan asiaa.<\/p>\n
– Kuunnelkaas t\u00e4t\u00e4, Nikke sanoi ja luki innokkaasti, ett\u00e4 tuulipuistoon oli tulossa 60 Eiffeltornin korkuista tuulimylly\u00e4. Ne tuottaisivat s\u00e4hk\u00f6\u00e4 enimmill\u00e4\u00e4n 600 megawattia. Se riitt\u00e4isi 50 000 omakotitalon tarpeisiin!<\/p>\n
– Kuulenko min\u00e4 jo ujellusta, vai onko se vain kuvittelua, Marjut l\u00f6i leikiksi.<\/p>\n
– Viuhhhh\u2026 viuhhh\u2026 Miro matki.<\/p>\n
Mutta olipas se uutinen. Tuulipuistoa rakensi saksalainen yhti\u00f6 ja se oli tulossa suomalaisen mets\u00e4yhti\u00f6n maille.<\/p>\n
Miro my\u00f6nsi, ett\u00e4 kehitys oli kehittynyt. Paikkakunnalla oli jopa teollisuutta, ainakin ikkunatehdas, ovitehdas ja monenlaista puunjalostusta ja sik\u00e4limik\u00e4li h\u00e4n oli kuullut oikein, monia muitakin hankkeita oli tekeill\u00e4, muutamat niist\u00e4 jopa maailmanuutuuksia.<\/p>\n
Pojat olivat taas nopeampia, he olivat jo guuglanneet tuulipuiston puhelimellaan.<\/p>\n
– Haa, kuten arvata saattaa tuulipuistoa my\u00f6s vastustetaan. Hesari on k\u00e4ynyt eilen Luonnon Pelastajat -j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4majassa he aikovat tulla t\u00e4nne vastustamaan tuulipuistoa kaikin keinoin.\u00a0\u00a0 Heid\u00e4n joukossaan saattaa kuulemma olla jopa ekoterroristeja.<\/p>\n
– Is\u00e4, mit\u00e4 ekoterroristit ovat, Nikke kysyi.<\/p>\n
Miro selitti, ett\u00e4 jos h\u00e4n ei ollut aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, ne olivat ihmisi\u00e4, jotka olivat valmiit tekem\u00e4\u00e4n jopa terroritekoja luonnon puolesta, esimerkiksi ennallistamaan talousmetsi\u00e4 polttamalla ja niin edelleen. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa rikkomalla tuulimyllyj\u00e4.<\/p>\n
– Onko se paha vai hyv\u00e4, Ana kysyi.<\/p>\n
Miron mielest\u00e4 se oli paha, ei pahoja tekoja saisi tehd\u00e4, vaikka tarkoitus olisi hyv\u00e4.<\/p>\n
– Toisaalta sanotaan, ett\u00e4 tarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot, Marjut sanoi. – Ehk\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi ottaa v\u00e4h\u00e4n selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikein tapahtuu, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 ruveta pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain eli eik\u00f6 tuo vinkuna edes riit\u00e4? Kysyn viel\u00e4 toisen kerran, mihin me oikein olemme tulleet?<\/p>\n
Miro lupasi selvitt\u00e4\u00e4 asiaa. Yksi h\u00e4nen harvoista lapsuudenkavereistaan, joka viel\u00e4 asui n\u00e4ill\u00e4 tienoilla, oli kirjailija Pentti Halme, erakoitunut toimittaja, joka varmaan olisi perill\u00e4 asioista. Miro oli niit\u00e4 harvoja, joilla oli Halmeen yhteystiedot.<\/p>\n
– No, kuului puhelimesta tuttu \u00e4\u00e4ni, kun Miro soitti.<\/p>\n
– Se olen min\u00e4!<\/p>\n
– Niinp\u00e4 n\u00e4kyi. Kuulin ett\u00e4 olet perinyt kotitilasi, onneksi olkoon.<\/p>\n
– Kiitos, miss\u00e4 sin\u00e4 olet?<\/p>\n
– T\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaan, mit\u00e4 sinulla oli asiaa.<\/p>\n
– Me ollaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 lomalla, voitaisiinko tavata, voisit p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 kyl\u00e4n asiat, min\u00e4 olen ihan ulkona.<\/p>\n
Pena tuntui miettiv\u00e4n.<\/p>\n
– Kai sin\u00e4 tied\u00e4t, ett\u00e4 min\u00e4 en liiku juuri miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tottakai Miro tiesi, eih\u00e4n mies muuten olisi erakko eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
– Mutta, kuului tuttu \u00e4\u00e4ni, – minun pit\u00e4\u00e4 joka tapauksessa k\u00e4yd\u00e4 kylill\u00e4 kaupassa niin ett\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n huomenna!<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Marjut yritti saada selville, mihin aikaan\u00a0 vieras tulisi, mutta\u00a0 h\u00e4nen miehens\u00e4 oli muuttunut umpimieliseksi.<\/p>\n
– Tulee kun tulee, ei Penaa voi ohjailla. Ja meh\u00e4n ollaan lomalla!<\/p>\n
Miro poikien kanssa ehti laittaa kaikki yhteydet kuntoon ja\u00a0 Marjut\u00a0 k\u00e4yd\u00e4 kaupassa ennen kuin pihaan ty\u00f6ntyi punaisen autonrohjon keula. Miro meni ottamaan vierasta vastaan nauraen. My\u00f6s Marjut kiirehti ovelle.<\/p>\n
– Olisin voinut ly\u00f6d\u00e4 itseni kanssa vetoa millaisella autolla sin\u00e4 liikut enk\u00e4 olisi pahasti erehtynyt, merkki kyll\u00e4 meni pieleen, olisi sanonut ett\u00e4 Nissan mutta t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on Mitsu.<\/p>\n
– Pajero on, Pena sanoi ja tarjosi k\u00e4tt\u00e4, mutta Miro halasi yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 niin kuin miehet tekev\u00e4t.<\/p>\n
Yhteisten \u201dsin\u00e4 et ole paljonkaan muuttunut\u201d ja \u201donpa hauska n\u00e4hd\u00e4\u201d -tervehdysten j\u00e4lkeen istuttiin pihakiikkuun. Marjut kiirehti esitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
– Hei ja tervetuloa, h\u00e4n sanoi tarjotessaan miehelle k\u00e4tt\u00e4. – Miro on puhunut sinusta useinkin.<\/p>\n
– Heip\u00e4 vain, vai niin, hyv\u00e4\u00e4 vai pahaa?<\/p>\n
Marjut kiirehti lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tietenkin, te olette vanhat kaverit lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Vieras ei tarttunut k\u00e4teen vaan halasi Marjutiakin niin kuin karhut halaavat.<\/p>\n
Marjut ja Pena eiv\u00e4t olleet tavanneet koskaan aikaisemmin.<\/p>\n
Marjut n\u00e4ki edess\u00e4\u00e4n melkein pelottavan juronoloisen miehen, v\u00e4h\u00e4n h\u00e4nen omaa miest\u00e4\u00e4n lyhyemm\u00e4n mutta selv\u00e4sti vantteramman. Ja jos Miro oli vaalea tai ristiverinen tyypillisen suomalaisen n\u00e4k\u00f6inen, t\u00e4m\u00e4 mies oli melkein kuin joku etel\u00e4maalainen, tumma, pitk\u00e4t kulmakarvat, v\u00e4h\u00e4n partaa, pitk\u00e4hk\u00f6 tukka, selv\u00e4sti erakoiden sukua.<\/p>\n
Pena puolestaan katseli hyv\u00e4ksyv\u00e4sti jokseenkin kaunista alle viisikymppist\u00e4 aikuista naista, jolla oli tukka kuin Paula Koivuniemell\u00e4 ennen ja hymy herk\u00e4ss\u00e4. Yst\u00e4-<\/p>\n
v\u00e4llinen, mutta varmaankin tahtoa t\u00e4ynn\u00e4. Muutenhan nainen ei p\u00e4rj\u00e4isik\u00e4\u00e4n Miron kanssa, joka osasi pit\u00e4\u00e4 puolensa, jos ei ollut kovasti muuttunut sitten nuoruusvuosien.<\/p>\n
Marjut l\u00e4hti touhuamaan kahvia ja miehet j\u00e4iv\u00e4t kahdestaan.<\/p>\n
– Milt\u00e4 tuntuu palata lapsuuden ja nuoruuden maisemiin? Pena kysyi.<\/p>\n
Miro sanoi ett\u00e4 melko lailla samalta kuin l\u00e4htiess\u00e4, mutta ei niin ahdistavalta sent\u00e4\u00e4n. Sin\u00e4 se j\u00e4it t\u00e4nne, vaikka taisit ollakin v\u00e4lill\u00e4 jossain muualla.<\/p>\n
– Olin min\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 opiskelemassa ja sitten toimittajana, mutta\u00a0 sain siit\u00e4 maailmasta tarpeekseni ja palasin t\u00e4nne. Tai mets\u00e4\u00e4n oikeastaan.<\/p>\n
Miro tiesi, mit\u00e4 toinen tarkoitti. Penan talo sijaitsi pienell\u00e4 mets\u00e4lohkolla, jonne meni h\u00e4dintuskin autolla ajettava tie.<\/p>\n
– Tule k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, olet aina tervetullut. Olen hieman laajentanutkin, mutta tie on sama.<\/p>\n
– Kiitos kutsusta, tulen ilman muuta, jos vaikka ment\u00e4isiin kalaan, siit\u00e4 min\u00e4 tykk\u00e4isin.\u00a0 Viel\u00e4k\u00f6 sinulla on se piilopirtti siell\u00e4 Huopanankosken maisemissa, Miro kysyi.<\/p>\n
Vieras hym\u00e4hti. Kaiken sin\u00e4kin muistat, onpa hyvinkin.<\/p>\n
M\u00f6kki oli tosiaan m\u00f6kki, pieni hirsinen talo, jonka Pena oli onnistunut hankkimaan kauan sitten kalamajakseen. M\u00f6kilt\u00e4 oli koskelle melkein kilometri, mutta jos oikein tarkasti kuunteli, kuuli viel\u00e4 kosken laulun. Turha edes sanoa, m\u00f6kki oli tietenkin umpikorvessa jyhkeiden kuusten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
– Olen v\u00e4h\u00e4n miettinyt, ett\u00e4 jos siirr\u00e4tt\u00e4isi sinne muitakin vanhoja rakennuksia, jos niit\u00e4\u00a0 sattuisi jostakin l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n. Eli jos muuttaisin sinne pitemm\u00e4ksikin aikaa. Harmi vain, ett\u00e4 vanhoja harmaantuneita hirsirakennuksia ei oikein en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n
Miro mietti.<\/p>\n
– Paitsi minulla, siell\u00e4 peltolohkolla, jossa on aikoinaan ollut ihan asuttava tila. Siell\u00e4 olisi ainakin pari aittaa, jotka voisivat soveltua sinulle, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n joskus katsomassa.<\/p>\n
Pena sanoi, ett\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n, milloin vain, ehk\u00e4 seuraavan kerran kun h\u00e4n tulee kylille.<\/p>\n
– Se m\u00f6kki alkaa olla ainoa paikka, jossa saan olla rauhassa. Viime aikoina olen ollut siell\u00e4 paljon mietiskelem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
– Ahaa, mit\u00e4 mietit, paitsi kirjojasi tietenkin.<\/p>\n
Pena katsoi h\u00e4nt\u00e4 kummissaan.<\/p>\n
– Sit\u00e4 helvetin tuulipuistoa. Seh\u00e4n tulee sinne yhti\u00f6n maille, minun taloni naapuriin. Sen vonkuna kuuluu varmaan meille asti, mutta pahinta on, mit\u00e4 se tekee luonnolle, seh\u00e4n tappaa linnut ja h\u00e4iritsee kaikkea elollista.<\/p>\n
Mirolle selvisi mihin tuulipuistoa rakennettiin.<\/p>\n
– \u00c4l\u00e4 saatana eli se tuulipuisto tulee sinne\u2026 enp\u00e4 tullut ajatelleeksikaan. Kuinka pitk\u00e4 siit\u00e4 on sinun talollesi?<\/p>\n
Pena my\u00f6nsi, ett\u00e4 on siit\u00e4 matkaa melkein 10 kilometri\u00e4, mutta silti, ei niin hirve\u00e4t\u00e4 laitosta saisi rakentaa tuollaiselle paikalle, jossa on asutusta ja yritystoimintaa ymp\u00e4rill\u00e4, siell\u00e4h\u00e4n on se matkailuyrityskin melkein tuulimyllyjen alla.<\/p>\n
– Mit\u00e4s jos ment\u00e4isiinkin kalalle Huopanankoskelle? Miro ehdotti.<\/p>\n
Vieras katsoi h\u00e4nt\u00e4 taas arvoituksellisesti.<\/p>\n
– Ai sin\u00e4 et tied\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 se tekee kun on vuosikymmeni\u00e4 poissa.<\/p>\n
Miro ihmetteli, mit\u00e4 h\u00e4n nyt ei tiennyt.<\/p>\n
– Sit\u00e4 ett\u00e4 uusien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan koskesta saadut lohet pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vapaaksi, ei niit\u00e4\u00a0 saa ottaa sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
Miro ei meinannut uskoa, eih\u00e4n siin\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Mutta niin vain oli, eiv\u00e4t ne kalat kuulemma siit\u00e4 k\u00e4rsi.<\/p>\n
– Kuka siit\u00e4 nyt k\u00e4rsisi, jos nielisi koukun ja se revitt\u00e4isiin sitten v\u00e4kivalloin suusta, ei kukaan, niin olen aina sanonut.<\/p>\n
He tulivat yhdess\u00e4 siihen tulokseen, ett\u00e4 lohien pyyt\u00e4minen ja sitten vapauttaminen oli ihmisen suurinta itsekkyytt\u00e4 ja pyydystysvietin toteuttamista.<\/p>\n
– Minusta ei saisi kalastaa, jos ei sy\u00f6 kaloja! Pena sanoi jyrk\u00e4sti ja Miro oli samaa mielt\u00e4. Oudoksi oli maailma mennyt.<\/p>\n
– Eli nytk\u00f6 se sinun piilopirttisi on vain mietint\u00e4paikkana.<\/p>\n
– Nimenomaan, ved\u00e4n siell\u00e4 henke\u00e4 \u2013 ja taidanpa ruveta olemaan siell\u00e4 pitempi\u00e4kin aikoja. Siin\u00e4 on vain se ongelma, ett\u00e4 kahdelle se on v\u00e4h\u00e4n pieni..<\/p>\n
Miro h\u00e4mm\u00e4styi. Kahdelle? Kuka se toinen on?<\/p>\n
– Ei jumaleisson, oletko sin\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt\u00a0 kumppanin! Miro melkein kiljaisi.<\/p>\n
Pena hymyili. Noo\u2026 miten sen nyt sanoisi.<\/p>\n
– On minulla semmoinen salarakas. H\u00e4n on kyll\u00e4 aika usein minun luonani, yksi Irene. Mutta et kerro kenellek\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4nell\u00e4 on kotona v\u00e4h\u00e4n hankala tilanne.<\/p>\n
– Eli h\u00e4n on naimisissa, Miro arveli.<\/p>\n
Niinp\u00e4. Viel\u00e4 toistaiseksi, mutta saa nyt sitten n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n
– Onneksi olkoon joka tapauksessa, Miro julisti. \u2013 Seh\u00e4n on hieno asia.<\/p>\n
Pena my\u00f6nsi. Tavallaan. He olivat aikalailla samanlaisia, viihtyiv\u00e4t korvessa.<\/p>\n
– Kunhan on netti ja yhteydet, Miro nauroi. Pena my\u00f6nsi ett\u00e4 juurikin niin.<\/p>\n
– S\u00e4hk\u00f6jen saaminen sinne piilom\u00f6kille tulisi jumalattoman kalliiksi, mutta sekin ongelma on ratkeamassa.<\/p>\n
Miro oli pelkk\u00e4n\u00e4 korvana.<\/p>\n
– Aggregaatilla vai mill\u00e4? h\u00e4n kysyi. Toinen katsoi h\u00e4nt\u00e4 arvoituksellisesti.<\/p>\n
– Onpahan vain\u2026<\/p>\n
– No sano!<\/p>\n
Pena vannotti ett\u00e4 et sitten kerro kenellek\u00e4\u00e4n ja Miro tietenkin lupasi.<\/p>\n
– Min\u00e4 olen jo tilannut pienen tuulimyllyn ja aurinkopaneelit katolle!<\/p>\n
Miro melkein py\u00f6rtyi, herranjumala.<\/p>\n
– Eli k\u00e4sit\u00e4nk\u00f6 min\u00e4 nyt oikein, ett\u00e4 tuulipuiston vastustaja aikoo pystytt\u00e4\u00e4 oman tuulimyllyn.<\/p>\n
Juuri n\u00e4in oli asia.<\/p>\n
– Mutta et kerro kenellek\u00e4\u00e4n, Pena vaati toistamiseen.<\/p>\n
<\/p>\n
Pena oli jo l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, kun tielt\u00e4 kuului hirve\u00e4 ulina \u2013 keskell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
– Ai tuoltako se kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kyl\u00e4ll\u00e4, Pena kysyi ja Miro sanoi ett\u00e4 paljon pahemmalta, mutta tuo on vain jokin satunnainen ajelija, illalla ja y\u00f6ll\u00e4 p\u00e4\u00e4see todellinen helvetti irti.<\/p>\n
Yhdess\u00e4 miehet tuumivat, ett\u00e4 eiv\u00e4t ole miehet kuten ennen, ei tuommoista olisi ennen suvaittu.<\/p>\n
– Mutta nyt kukaan ei uskalla puuttua mihink\u00e4\u00e4n! Pena sanoi ykskantaan.<\/p>\n
– Ei voi olla totta, min\u00e4 kyll\u00e4 teen tuosta kohta lopun! Miro vannoi.<\/p>\n
Meno jatkui samanlaisena seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja sit\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja viikonloppuna se yltyi siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n
Niinp\u00e4 kamelin selk\u00e4 katkesi!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johan oli ollut huolissaan jo monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 tuntui, ett\u00e4 Iiris ei ollut entisens\u00e4, vaikka h\u00e4n ei osannutkaan selitt\u00e4\u00e4 asiaa tarkasti edes itselleen. Jotenkin vain. H\u00e4nell\u00e4 oli vahva tunne, ett\u00e4 ty\u00f6paria vaivasi jokin asia, jota t\u00e4m\u00e4 ei tapojensa vastaisesti halunnut tai osannut kertoa. Iiris hoiti ty\u00f6ns\u00e4 ja jopa jutteli, mutta jotakin puuttui. Johan mietti, voisiko […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-940","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/940","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=940"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/940\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":941,"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/940\/revisions\/941"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=940"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=940"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.textix.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=940"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}